Books by Elias Lönnrot

Ilmatar-neito kavelee veteen, ja sotka munii munan hanen rinnallensa. Munasta syntyy koko tuntemamme maailma, ja vedesta nousee Vainamoinen, ikivanha ja vakeva loitsija. Niin tarkea han vasta luodulle maailmalle on, etta hanen kuolemansa tarkoittaisi kaikkeuden kuihtumista siihen paikkaan. Hanen syntymastaan alkaa seka tunnetun maailman etta Kalevala-eepoksen tarina.Kalevala on Suomen ja Karjalan tasavallan kansalliseepos. Se perustuu Elias Lonnrotin (1802-1884) vuodesta 1828 alkaen kokoamiin suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.-

Kalevalan sisarteos Kanteletar on Elias Lonnrotin kokoama kansanrunokokoelma. Kantelettaren runot ovat kalevalaista runomittaa, ja ne ovat toimineet suomalaisen kansanmusiikin inspiraationa julkaisustaan lahtien. Vuonna 1840 ilmestyneen teoksen lyyriset runot pohjautuvat Lonnrotin runonkeruumatkoihin Karjalassa.-

"e;Hukka juosta hulkutteli, mina hannassa hukalla?"e;"e;Hukka uida ulluttaa, sula edella, jaa jaljella?"e;"e;Piima kaatui pirtin paalle, raswa lattiaan tipahti, ei lahde wuolten wuolimella, eika pesten pesimella, eika luudalla la'asten?"e;"e;Suomen Kansan Arwoituksia"e; sisaltaa seka suomalaisia etta virolaisia arvoituksia. Elias Lonnrot kokosi arvoitukset kansien valiin vuonna 1851. Arvoitusten aiheet kasittelevat esimerkiksi luontoa, ihmissuhteita ja elamaa maatalousyhteisossa. Monissa arvoituksissa on havaittavissa kalevalamainen tempo.-

"e;Iloissani laulelen ma, vaikk' on suruvirsi,Kultani syan on kylmempi, kun jainen seinahirsi.Mika lie mun kullalleni tehnyt uuen mielen,Muien kanssa kavelee ja istuu muien viereen.Syameni on surunen ja paani alas painuu,Kun tuo oma kultani muien tyko taipuu."e;Katkelma laulusta "e;Hyljatty"e;"e;Suomalaisia kansanlauluja"e; sisaltaa Elias Lonnrotin keraamia kansanlauluja, jotka julkaistiin alun perin "e;Mehilainen"e;-aikakauslehdessa vuosina 1839-1840. Monet Lonnrotin keraamista kansanlauluista julkaistiin "e;Kanteletar"e;-teoksessa, mutta nama laulut jaivat kirjan ulkopuolelle. Juho Ahava kokosi ne "e;Suomalaisia kansanlauluja"e; -kirjaksi vuonna 1909.Teos sisaltaa seka tyttojen etta poikien lauluja. Laulujen sanoitukset kasittelevat esimerkiksi rakkautta ja rakkauden aiheuttamia huolia. Lonnrot kerasi kansanlauluja muun muassa Pohjois-Karjalasta ja Vienan Karjalasta.-

"e;Suomalaisia sananlaskuja"e; sisaltaa Elias Lonnrotin keraamia sananlaskuja. Lonnrot julkaisi sananlaskut alun perin "e;Mehilainen"e;-nimisessa aikakauslehdessa. Ylioppilas Eero Jaasko kokosi Lonnrotin sananlaskut ja niiden selitykset kansien valiin. "e;Suomalaisia sananlaskuja"e; julkaistiin vuonna 1892. Teos on kiinnostavaa luettavaa myos taman paivan suomalaiselle, silla monet vanhoista sananlaskuista kuuluvat myos nykykieleen."e;Ei luulo ole tiedon vertainen."e;"e;Auta miesta maessa, nosta lasta kynnyksessa."e;"e;Parempi laiha sovinto, kuin lihavakin voitto."e;-

Elias Lönnrot tunnetaan ensisijaisesti työstään suomalaisen kansanrunouden parissa. Lönnrot oli kuitenkin myös lääkäri."Suomalaisen talonpojan koti-lääkäri" on Lönnrotin kirjoittama lääkärikirja vuodelta 1839. Siinä opastetaan talonpojille sekä terveellisiä elämäntapoja että sairauksien kotihoitoa.Läpi käydään niin tapaturmien hoito kuin tavallisimmat ajan taudit parannuskeinoineen. Myös synnyttämiselle ja pienten lasten hoidolle on omat osansa."Heti synnytettyä pitää waimon luoda reidet yhteen ja laskea kumpiki kätensä watsalle lepäämään. Kun itse ei sitä woine, niin autettakoon muilta. Sittekun jälkimenot (jälkijuoksu, perkeet) owat yli menneet, pitää waimo warustettaman kohtuuskintiällä watsasiteellä ja nostettaman toiseen sänkyyn, jossa saapi hiljaisuudessa lewätä joutawilta wierailta ja onnen toiwotuksilta waiwaumatta."Elias Lönnrot (1802–1884) oli lääkäri ja kielentutkija, joka kokosi Suomen kansalliseepoksen "Kalevalan". Hän julkaisi "Kalevalan" lisäksi huiman määrän suomalaisia kansanlauluja ja sananlaskuja.Lönnrot teki ensimmäisen runonkeruumatkansa vuonna 1828 Hämeeseen, Savoon, Pohjois-Karjalaan ja Valamoon. Matkan aikana hän keräsi yli 6000 säettä suomalaisilta runonlaulajilta. Myöhemmin Lönnrot teki matkoja muun muassa Vienan Karjalaan.Lönnrot oli mukana perustamassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa vuonna 1831.