Books by Theodolinda Hahnsson

"Hän oli ynseä melkein aina, koska kaikki häntäkin ynseydellä kohtelivat."Joju-pojan kohtalo on kova ja yksinäinen. Häntä kutsutaan Muona-matin pahaksi pojaksi ja kiusataan villin luonteensa vuoksi. Kun perhe muuttaa Helsinkiin, Joju viettää suurimman osan ajasta kadulla lehtiä myyden ja vanhat temput eivät enää toimikaan. Thedolinda Hahnssonin "Marjapojat" (1894) on realistinen kuvaus köyhistä oloista tulevan Jojun rankasta elämänpolusta 1800-luvun Suomessa.Sofia Theodolinda Hahnsson (os. Limón, 1838–1919) oli suomalainen kirjailija, joka kirjoitti yhteiskunnallisista aiheista romantiikan hengessä.

Mäkelän varakkaan torpan nuori Liisu on kaikkien rakastama. Hän on jo pari vuotta ollut kihloissa kartanon Jaakon kanssa, mutta Jaakko ei ole Liisun äidin mieleen. Niinpä kun leskeksi jäänyt Jussilan isäntä tulee kosiskelemaan Liisua, muori lupaa hänelle Liisun käden. Mitä ajattelee Liisu itse?Theodolinda Hahnssonin romaani "Mäkelän Liisu" on yhteiskunnallinen romaani nuoresta Liisusta, joka kamppailee omien toiveidensa puolesta 1800-luvun Suomessa.Sofia Theodolinda Hahnsson (os. Limón, 1838–1919) oli suomalainen kirjailija, joka kirjoitti yhteiskunnallisista aiheista romantiikan hengessä.

Elsa Lehtonen jää isättömäksi ja päätyy huolehtimaan sedästään jo nuoresta iästä. Kun hän matkustaa ensimmäistä kertaa Naantaliin 16-vuotiaana, hänelle aukeaa täysin uudenlainen maailma, joka sisältää paronittaria, virkamiehiä ja tärkeitä rouvia. Erityisesti paronitar tekee Elsaan vaikutuksen ja Elsa saakin kuulla hänen kiehtovan elämäntarinansa. Hän oppii, että sosiaalisesta asemasta huolimatta ihmisiä sitovat samankaltaiset ongelmat.Thedodolinda Hahnssonin Muistoja Naantalista" (1874) on yhteiskunnallinen romaani ja kasvutarina 1800-luvun Suomesta.Sofia Theodolinda Hahnsson (os. Limón, 1838–1919) oli suomalainen kirjailija, joka kirjoitti yhteiskunnallisista aiheista romantiikan hengessä.

Kaisa Haalmanni, eli Haalmanska, toimii piikojen välittäjänä 1800-luvun Suomessa. Kun pienelle orpotytölle etsitään lapsenvahdiksi maalaistyttöä, hän suosittelee siskontyttöään Marttaa. "Lapsenhoitajan tulisi olla hyvä ja virkku heräämään, eikä sillä saa olla nyppyä eikä näppyä, ett’ei lapseen mitään tarttuisi", hän kirjoittaa siskolleen. Martta lähtee työhönsä haikein mutta innokkain mielin.Pian Martta joutuu kuitenkin vastakkain huushollissa elävän Agaata-neidin kanssa, ja hän päätyy taistelemaan näkemystensä puolesta. Theodolinda Hahnssonin yhteiskunnallinen Martta-romaani vuodelta 1874 on kuvaus nuoren naisen velvollisuuksista ja toiveista.Sofia Theodolinda Hahnsson (os. Limón, 1838–1919) oli suomalainen kirjailija, joka kirjoitti yhteiskunnallisista aiheista romantiikan hengessä.

Salovaaran talon aikuistuvat lapset ovat elaneet ilman aitiaan jo 16 vuotta. Vanhin poika auttaa isaa, ja vanhin tytar Valva on ottanut emannan tyot hoitaakseen. Valva on haaveileva, luontoa rakastava nuori nainen, mutta luonnon ihailulle ei talon toilta ole oikein aikaa.Pitajan tyttojen ihailema poikamies Tuomelan Mauri pyorii myos Valvan mielessa. Koko kyla on povannut Valvasta emantaa Tuomelaan.Leski-isa haluaa kuitenkin tyttarensa rikkaampaan taloon. Kumpi saa lopulta tahtonsa lapi - Valvan isa vai sydan?-

Linnankadun varrella Porissa asuu porvarinleski lastensa kanssa. Talo on rappeutumassa, silla leski saa juuri ja juuri tuotua tarpeeksi leipaa poytaan. Asuintilaa on vahan. Suuri osa huoneista on vuokrattu lisatienestien toivossa.Tarina seuraa Kerttu-tyttaren ja lesken muun perheen edesottamuksia. Kerttu saattaisi paasta tiukasta taloudellisesta tilanteesta avioliiton kautta. Mita mielta leskiaiti tasta on? Mita han perheelleen haluaa?-

On vaivaisjohtokunnan huutokaupan aika. Huudolle on pantu Antin-Liisan orpoutuneet lapset: Iiri ja hanen sisaruksensa. Huutokauppa on vaikea, silla harva haluaa maksaa kolmesta lapsesta, kun yhdenkin huudollepano on vaikeaa. Vanhin lapsi, Iiri, joutuu huonoon kotiin, jossa hanen on raadettava yot ja paivat, saasta riippumatta.Muutama paikallinen on huomannut sisaruksille tapahtuneet vaaryydet. Olisiko kukaan heista valmis ojentamaan auttavan kaden?-