Social and ethical issues

Szenen von der deutsch-franzosischen Front wahrend des Ersten Weltkriegs: Die drei Erzahlungen schildern Kriegserlebnisse aus unterschiedlichen Perspektiven. Es geht um Trauer, Tod, Vorhersehung und die Qualen des Krieges, aber auch um Versohnung und Vergebung. Auf einfuhlsame Weise zeichnet Wiechert in diesen Antikriegserzahlungen ein authentisches Bild vom Leben an der Front. -

On jouluaatto. Leskirouva Burgin asunto on nuhjuinen ja ajan syoma. Kaikkialla kuitenkin nakyy, etta leskirouvan tavarat ovat aikanaan olleet loisteliaita, rikkaan ihmisen tavaroita. Kun aatto etenee, leskirouva lupaa kertoa lapsenlapsilleen tarinansa; tarinan ylpeasta ja itsekeskeisesta aatelistytosta, jolle kohtalo paatti opettaa elamanarvoja. "e;Kaksi jouluaattoa"e; on Karl Jacob Gummeruksen vahvatunnelmainen novelli, joka kasittelee elaman ydinkysymyksia. Mika elamassa on loppujen lopuksi tarkeaa?Kokoelma "e;Alkuperaisia suomalaisia uuteloita II-III"e; sisaltaa myos novellin "e;Takaus"e;, joka on rakkaustarina Pohjanmaalta. -

Luminen Suomi jaa taakse, kun Yrjana Kailanen ja Heikki Narkkilainen perheineen hiihtavat kohti Ruotsin Varmlantia. Kaarle-herttua on luvannut alueelle muuttaville suomalaisille suojeluksensa. Uusi kotipaikka on tarpeen, silla Kailanen on menettanyt talonsa vastikaan paattyneessa nuijasodassa. Matka tulisi kestamaan arviolta kaksi viikkoa. Kailanen ja Narkkilainen perheineen pysahtyvat tauolle. Lapset kaaritaan lampaannahkapeitteeseen, vaatimaton ruoka on voinokareella hoystettya vesivellia.Parempaa elamaa on haettu aina. Gustaf Schroderin "e;Yrjana Kailanen ja hanen poikansa"e; on kiinnostava romaani metsasuomalaisten elamasta Ruotsissa. Romaani on saanut innoituksensa Schroderin metsasuomalaisilta kuulemistaan tarinoista. -

Miten toimii fiksu jänis, kun haukka hyökkää sen kimppuun? Entä miten käy, kun pähkinäpuu ja tammi alkavat kilpailla saman kasvupaikan omistajuudesta?Leo Tolstoin "Kertomuksia lapsille" sisältää oivaltavia tarinoita perheen pienimmille. Tarinoissa seikkailevat niin karhut, sudet, jänikset kuin hevoset. Symbolistiset, opettavaiset tarinat käsittelevät muun muassa ihmisen ja luonnon suhdetta, eivätkä ne ole menettäneet viehätystään vuosien saatossa.Leo Tolstoi (1828-1910) oli maineikas venäläinen kirjailija. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Sota ja rauha sekä Anna Karenina. Tolstoi oli huomattava yhteiskunnallinen ja uskonnollinen ajattelija. Hän opiskeli yliopistossa itämaisia kieliä ja oli muutenkin kielellisesti hyvin lahjakas – hän puhui venäjän lisäksi ranskaa, kreikkaa, italiaa, englantia ja saksaa. Kirjoittamisen lisäksi Tolstoille tärkeää oli köyhien auttaminen

Ruoka on loppu, ja perheen vanhin poika lahetetaan kerjuulle. Talollisten kodeissa poika katselee kateellisena, miten kiittamattomasti talojen lapset syovat ruokaa. Valiaikainen ruoan loppuminen on kuitenkin vain valietappi pojan kovassa elamassa: han joutuu lahtemaan jo 12-vuotiaana toihin."e;Elamani arviointeja"e; on Pietari Paivarinnan pienoisromaani vuodelta 1877. Se seuraa tavallisen koyhan suomalaispojan elamaa pikkupojasta aikuiseksi mieheksi. Teos raottaa verhoja 1800-luvun kansan elamaan - "e;Elamani arviointeja"e; sai jo julkaisuaikanaan kiitosta aidon oloisista kansankuvauksistaan. -

Elsa on pieni tytto, joka asuu vaatimattomassa tuvassa Munkkiniemen kartanon mailla aitinsa kanssa. Aiti on Munkkiniemen rengen leski. Yhdessa aiti ja tytar ovat tottuneet tulemaan nipin napin toimeen.Kun aiti kuolee, luutia myyva Elsa jaa yksin. Onneksi kartanon rouva jarjestaa Elsalle tyopaikan siskonsa luota Helsingista - ja sinnikkaalla Elsalla on halu parjata."e;Munkkiniemen Elsa"e; on Eero Sissalan koskettava romaani vuodelta 1891. Romaani kuvaa osuvasti aikaa, jossa kuolema on yleinen vieras ja lapset joutuvat tekemaan toita pienesta pitaen.-

Gerda kuuntelee, miten hanen isansa puhuu Gerdan veljen opinnoista. Gerda nousee ja poistuu huoneesta. Han on kateellinen veljelleen Rudolfille, joka saa opiskella. Gerda on teravapaisempi kuin Rudolf, mutta silla ei ole valia. Gerdan tehtava on menna naimisiin ja tulla mahdollisimman hyvaksi vaimoksi ja kodin hengettareksi. Nuori nainen ei halua kuitenkaan alistua kohtaloonsa.Hanna Ongelinin vuonna 1881 julkaistu "e;Ennen ja nykyaan 1"e; on vahva romaani naisten oikeuksista ja asemasta. -

On vuosi 1867 ja eletaan Suomen historian pahimpia katovuosia. Talvi on kylma ja voimakas. Lunta sataa niin paljon, etteivat hevoset pysty kulkemaan hangessa. Aamuisin talojen asukkaat eivat saa oviaan auki, ellei joku hyvaonninen naapuri tule lapioimaan lunta pois. Kurjuus koettelee kansaa, ja ruoka alkaa loppua.Pietari Paivarinnan "e;Pikakuvia 1867 katovuodesta ja sen seurauksista"e; on aito ja koskettava kuvaus Suomen pahimmista nalkavuosista. Teos julkaistiin ensimmaisen kerran vuonna 1893. -

-Este audiolibro está narrado en castellano.El joven Máximo Odiot, como consecuencia de la especulación de su padre el marqués de Champcey, se queda en la calle y sin un céntimo.Gracias a la ayuda del que fue notario de su padre consigue un puesto como administrador de una familia rica que vive en el castillo de Laroque. En el castillo viven toda clase de personas con intereses contrapuestos y en el seno de una conspiración contra él, el joven Máximo es acusado del intento de seducir a la heredera del Castillo para convertirse en su esposo y por tanto el heredero de toda la fortuna de los Laroque.Una dama octogenaria, la señorita Porhoel Goel, empieza a ayudarle, cuando inesperadamente se dan una serie de acontecimientos que van a desembocar en lo que nadie se podría haber imaginado.Octave Feuillet (1821 – 1890) fue un novelista y dramaturgo francés. Su primer éxito lo logró en el año 1852, cuando publicó la novela Bellak y produjo la comedia La Crise. Gozó de gran prestigio durante el segundo imperio, por lo que elegido miembro de la Academia Francesa en 1862 y en 1868 se convirtió en bibliotecario del palacio Fontainebleau. En 1867 produjo su obra maestra, Monsieur de Camors. Su último libro fue Honneur d’artiste, publicado en 1890. Se lo reconoce mundialmente por su estilo narrativo situado entre el romanticismo y el realismo. Sus obras siguen vigentes al día de hoy, contando varias de ellas con adaptaciones al cine en distintos países.

Søndag den 24. juli 1960 hoppede Jan Rocek sammen med sin kone, svigermor og to små drenge over rælingen på den østtyske færge "Seebad Ahlbeck" og ned i vandet i Gedser Havn, hvorfra de blev reddet i land. Dagen efter gjorde familiens gode venner dem kunststykket efter og sluttede årtiers undertrykkelse af to jødiske familier i Østeuropa.AFHOPPERNE er den utrolige historie om at overleve nazisternes uhyrligheder i udryddelseslejren i Auschwitz, blive fanget på Jerntæppet i Prag og til sidst undslippe kommunismen via Danmark. Her kom de to familier kun i land, fordi heltemodige danskere forhindrede det østtyske mandsskab i at stoppe familiernes flugt. Senere kunne de immigrere til USA med hjælp fra den berømte danske videnskabsmand Niels Bohr, der kastede sig ind i deres sag.AFHOPPERNE er en storslået fortælling om at gennemleve totalitære regimer, se det meste af sin familie blive udslettet og selv søge friheden med en dristig og hårrejsende flugt fra Prag og op gennem Østtyskland. Bogen er blevet til gennem interviews med hovedpersonerne dengang - bl.a. Jan Rocek, der stadig lever - og et omfangsrigt arkivarbejde i Danmark, USA, Tyskland og flere østeuropæiske lande.

Efter Japans angrepp på Pearl Harbor i december 1941 sätts 120.000 amerikanska medborgare med japanska rötter bakom taggtråd. Officiellt beror interneringen på att japanerna tros kunna spionera för Japan inför en kommande invasion av USA, men i själva verket bottnar beslutet i rasism.Fördomsfulla rasteorier ligger även bakom andra brott, då krigets makthavare begår övergrepp mot grupper som uppfattas som undermänniskor. Läkare i Tredje rikets koncentrationsläger utnyttjar fångar för grymma försök, barn med funktionsnedsättningar dödas systematiskt, och miljoner invånare i länderna i öst blir slavar i Tyskland.Del 17 i serien "En värld i krig" belyser förbrytelser, varav flera förbises under efterkrigstidens uppgörelser."Allt om Historia" tar med dig på en halsbrytande resa till svunna tider, så att du kan njuta av historiens största händelser. Följ med tillbaka i tiden – tillbaka till andra världskrigets frontlinjer, vikingarnas räder och egypternas gudsdyrkan. "Allt om Historia" är för dig som vill veta mer om spännande och dramatiska händelser i det förflutna.

Eletaan 1800-lukua Satakunnassa. Halla on kulkenut tollin ja sen peltojen yli viitena vuotena perakkain. Tollissa asuva perhe selviaa vain myymalla lehmansa. Perheen nuorin poika Johannes on ainoa, joka ei meneta toivoaan.Vuodet kuluvat ja positiivinen elamanasenne tyontaa Johannesta eteenpain - Johannes, tollin poika, paasee yliopistoon opiskelemaan papiksi. "e;Ylhaiset ja alhaiset"e; on Karl Jacob Gummeruksen vuonna 1870 julkaistu romaani, joka kasittelee toivoa ja luokkanousua. Teos julkaistiin alun perin jatkokertomuksena Suometar-lehdessa.-

Litvan maakunnassa elaa pieni perhe vaatimattomissa oloissa. Perheen aidin kuoleman jalkeen veli paattaa lahettaa nuoren ja kauniin siskonsa turvaan Marienburgiin luterilaisen papin perheen luokse.Kukaan ei aavista, etta Marienburgiin muuttaminen kaynnistaa historiallisen tapahtumaketjun: kauniista tytosta on tuleva Pietari Suuren toinen puoliso, Katariina ensimmainen."e;Rahvaan tytar, miljoonain hallitsia"e; on Karl Jacob Gummeruksen historiallinen pienoisromaani Katariina ensimmaisen elamasta. -

Mies ja poika etenevat reella kovassa lumimyrskyssa, kun he kohtaavat maalaistiella pienikokoisen mummon. Mummo - Kontti-Anna - on lahtenyt kerjuukierrokselle saasta huolimatta. Mies ja poika ottavat mummon kyytinsa - ja hammentyvat, kun kuulevat, miten kylalaiset puhuvat tuosta ystavallisesta, koyhasta mummosta."e;Elaman havainnoita"e; on Pietari Paivarinnan kymmenosainen sarja, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuosina 1880-1889. Sarjan osat kuvaavat tavallisen kansan elamaa Pohjanmaalla."e;Elaman havainnoita IV"e; sisaltaa "e;Kontti-Anna"e; lisaksi kertomuksen "e;Ruoti-ukko"e;. -

"e;'Rakas Heikki! Ethan sina tullutkaan, etka kirjoittanut', sommersin mina ja lewitin kateni tarttuakseni hanen kaulaansa.Han hypahti ylos niinkuin kaarmeen pistamana ja tyonsi tuimalla sysayksella minut pois luotaan, niin etta olin siita wahalla kaatua."e;Eletaan 1800-lukua. Nainen on etsinyt epatoivoisena kadonnutta aviomiestaan ja lastensa isaa. Mies ei kuitenkaan halua tulla loydetyksi - han on paattanyt aloittaa uuden elaman.Pietari Paivarinnan "e;Rauta-vaimoja"e; kuvaa vahvasti alkoholismia ja perheen hajoamista. "e;Elaman havainnoita VIII"e; sisaltaa lisaksi tarinat "e;Sokea"e; ja "e;Kuihtunut vesa"e;. "e;Elaman havainnoita"e; on Paivarinnan kymmenosainen sarja, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuosina 1880-1889. Sarjan osat kertovat tavallisen kansan elamasta Pohjanmaalla.-

Koyhan perheen tytar Kaarina paasee piiaksi herraskaistaloon. Talon vieressa on viela hienompi talo: Kovalan kartano. Kovalan nuorin poika Matti huomaa pihalla kayskentelevan Kaarinan, ja pikkuhiljaa nuoret rakastuvat toisiinsa.Matin isa ei kuitenkaan hyvaksy Kaarinan ja Matin suhdetta - ja epatoivoinen nuoripari tekee traagisen paatoksen. "e;Rakkauden suurin uhri"e; on Pietari Paivarinnan vuonna 1886 julkaistu kertomus luokkaeroista ja rakkaudesta. "e;Elaman havainnoita VI"e; sisaltaa lisaksi kertomukset "e;Sortumus"e; ja "e;Olkkos-Kaisa"e;. "e;Elaman havainnoita"e; on Paivarinnan kymmenosainen sarja, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuosina 1880-1889. Sarjan osat kuvaavat tavallisen kansan elamaa Pohjanmaalla.-

Michel Abdollahi ist ein echter „Hamburger Jung" – so dachte er jedenfalls von sich. Bis die AfD in den Bundestag einzog und die gesellschaftliche Debatte radikal veränderte. Nach jedem Auftritt, jeder Äußerung bekommt er Hassmails und Morddrohungen. Man will ihn „vergewaltigen" und „in die Gaskammer schicken". Fremde Menschen beschimpfen ihn auf der Straße. Der engagierte und humorvolle „deutsche Michel" hat stellvertretend für Millionen Deutsche mit ausländischen Wurzel aufgeschrieben, was dieses neue Deutschland mit ihm macht.„Der Gentleman-Journalist" - Anja Reschke, Panorama„Abdollahi bringt das Herumgeeier auf den Punkt, in das viele Deutschen geraten, wenn sie versuchen zu begreifen, dass das Land in dem sie leben, sich geändert hat, und weiter ändern wird und muss." - Süddeutsche ZeitungMichel Abdollahi, geb.1981 in Teheran, siedelte 1986 mit seiner Familie nach Hamburg um. Er studierte Jura und Islamwissen- schaften. Seit 2000 ist er in der Poetry-Slam-Szene aktiv, wo er inzwischen als „Koryphäe" (taz) gilt. Er erhielt den Deutschen Fernsehpreis und den Gustaf-Gründgens-Preis.

Arnold Fraenkel tager et følsomt, men meget relevant emne op til debat i bogen "Fødselskontrol" fra 1936. Som titlen indikerer, handler den om problemet med den dalende fødselsrate i de vestlige lande i starten af det tyvende århundrede. Første verdenskrig, der berøvede verden millioner af unge mænd, gjorde ikke noget godt for den allerede lave fødselsrate, men Arnold Fraenkel søger også efter andre årsager og ikke mindst løsninger."Fødselskontrol" er skrevet i 1936 og kan ud fra vore dages menneskesyn af nogle opfattes som stødende eller politisk ukorrekt. Bogen reflekterer ikke forlagets holdninger.Arnold Sigfred Christian Thorald Julius Fraenkel (1851-1945) var en dansk politiker og økonomisk og socialpolitisk skribent. Han udgav en lang række bøger og foredrag om dansk politik og sociale forhold i slutningen af 1800-tallet og første halvdel af 1900-tallet.

Opdragelse har i mange år været et fy-ord og etik har noget fjernt over sig, velegnet til endeløse debatter i Deadline. Fraværet af en overordnet etik i samfundet, ses at hænge sammen med et fravær af bevidsthed om de traditioner, som det danske samfund baserer sig på. Hvilket ses alle steder, ikke kun på husmurene og i skolernes pædagogiske og faglige problemer.Tilbage i 1950’erne, i Brita Lønstrups barndom, blev traditioner blandt andet formidlet gennem fortællinger, i havregrynspakkernes billedserier, gennem Statens Filmcentral, Skolescenen, folkebiblioteker, skolens undervisning og gennem opdragelsen derhjemme.I dag er billedet et andet. Forfald, ovenikøbet et forfald, der også skyldes en kulturel dekonstruktion. Men midt i forfaldet spores overalt i samfundet en voksende vilje og en forunderlig beredvillighed til et opgør og til at genindsætte en række af de værdier, som stadig var levende for en generation eller to siden.Brita Lønstrup præsenterer et par snese fortællinger fra forskellige verdener - både antikke og mere moderne - og med stor vægt på den kristne tradition. Fortællingerne, og den etik de formidler, er samlet under 15 kapiteloverskrifter og rummer blandt andet en række af dødssynderne og kardinaldyderne. Opbyggelige historier der uanset oprindelse handler om menneskelige grundvilkår på godt og ondt. På den måde reetablerer Brita Lønstrup med usynlige tråde, hvorledes et demokratisk samfund som det danske hænger sammen på de indre linjer.Brita Lønstrup er født i 1946 i Skagen, uddannet ved Aarhus Universitet i russisk og sprogvidenskab, og har arbejdet sammesteds i en længere årrække. Senere var hun virksom i mange år inden for folkeoplysning, herunder aktiv som pædagogisk konsulent i de baltiske lande og Rusland. Hun har i den forbindelse udgivet tre bøger om voksenpædagogik, den første på lettisk, litauisk og russisk, de senere på estisk og lettisk. Hun har i øvrigt været virksom som freelance pædagogisk konsulent og har udgivet to bøger om «dansk med følelse» og en erindringsbog om «den sorte skole».rnBrita Lønstrup bor i Aarhus.

Halla on tuhonnut viljasadon. Palvelijattarille ei riita toita, silla jokainen talo haluaa pitaa huolta ensisijaisesti omistaan. Palvelustytto Laara joutuu palaamaan vanhempiensa luokse. Vanhemmilla on kuitenkin monta muuta lasta elatettavanaan. Laaran taytyy selviytya itse.Vuonna 1893 julkaistu Heikki Kauppisen "e;Laara"e; kuvaa onnettomista syista solmittua avioliittoa.-

Vanhan tavaran kauppias Raggie Aggie pelastaa kadulta Millie-tytön, jonka äiti on joutunut vankilaan. Äiti kuitenkin tekee itsemurhan välttääkseen elämän katuprostituoituna. Aggie päätyy kasvattamaan Millien kuin oman lapsensa.Millie kasvaa hurmaavaksi nuoreksi naiseksi, joka herättää huomiota missä ikinä liikkuukaan. Myös Aggien toinen kasvattilapsi, Ben, on iskenyt silmänsä Millieen.Catherine Cooksonin "Laitakaupungin lilja" on historiallinen rakkausromaani, joka kuvaa myös alempien yhteiskuntaluokkien elämää 1800-luvun Englannissa.Catherine Cookson (1906–1998) oli englantilainen kirjailija. Hän julkaisi uransa aikana miltei sata romaania. Hänen ensimmäinen romaaninsa "Katie – kaidan tien kulkija" julkaistiin vuonna 1950. Cooksonin romanttisia kirjoja on myyty yli 100 miljoonaa kappaletta. Kirjoja on käännetty yli 20 kielelle. Cooksonilla itsellään oli työläistausta. Hänen historiallisissa rakkausromaaneissaan ei kuvata ylhäisöä, vaan sankarittarilla on yleensä vaatimaton tausta. Hahmot kuitenkin taistelevat paremman elämän puolesta.

Ester Lilieroos, nuori ja kaunis kotiopettajar, ei ensin tahdo lammeta nimismies Verner Arnoldin lahestymisyrityksille. Verner ei kuitenkaan anna periksi ja hukuttaa Esterin lahjoihin ja huomionosoituksiin. Lopulta myos Ester ihastuu.Ensialkuun tuoreen avioparin elama vaikuttaa kuin kiiltokuvalta. Pikkuhiljaa kaikki alkaa kuitenkin muuttua. Verner nimittain juo, ja humalassa miehesta paljastuu kuin toinen puoli. Pian Ester alkaa pelata omaa miestaan.Osmo Lajulan "e;Valkaman perhe"e; on voimakas pienoisromaani alkoholismista, mielenterveysongelmista ja perhevakivallasta 1900-luvun alun Suomessa. Aihe on ajankohtainen myos tana paivana. "e;Esterin poskien puna oli kalvennut niinkuin punainen ruusu vaalenee ollessaan auringossa, saamatta kylliksi virkistavaa kosteutta. Valkeiden, laihojen kasien selkamyksissa nakyivat selvasti janteet. Mutta kaunis oli Ester vielakin. Han oli kuin hento kukka, jolta suurempi kasvi auringon lampyman sateen siimestaa. Ester odotti ja pelkasi. Kunhan vain Arnold ei tulisi juovuksissa kotiin."e;-

Antisemitismi oli nousussa 1800-luvun lopun Ranskassa, kuten monessa muussakin Euroopan maassa. Kirjailija Emile Zola paatti ryhtya vastataistoon ja kirjoitti "e;Juutalaisten puolustukseksi"e; -nimisen lentokirjan vuonna 1898. Kirja oli suunnattu ensisijaisesti katolisia antisemiitteja vastaan. "e;Juutalaisten puolustukseksi"e; kuvaa osuvasti asioita, jotka osaltaan johtivat kolmekymmenta vuotta myohemmin juutalaisten joukkotuhoon. Zolan sanat ovat ajankohtaista luettavaa myos taman paivan Euroopassa, jossa nationalismi on jalleen nostanut paataan."e;Jos tama on siis niin, niin minkatahden emme sitten palaisi takaisin metsan syvyyksiin ja ryhtyisi uudelleen raakalaissotaan yhden rodun puolelta toista vastaan! Alkakaamme syoda toinen toisiamme sen tahden, ettemme samalla tavalla huuda, sen tahden, etta naapurimme tukka ei kasva samoin kuin meidan."e;-

Eletaan 1800-luvun puolivalin Pariisissa.Gervaise on pesijatar, jonka mies on lahtenyt toisen naisen matkaan. Kahden lapsen yksinhuoltajaksi jaanyt Gervaise on paattanyt selvita vastoinkaymisista. Pian paikallinen peltiseppa iskee silmansa Gervaiseen, ja Gervaise suostuu miehen kanssa naimisiin. Onko pesijattarella vihdoin mahdollisuus onneen? "e;Ansa"e; on Emile Zolan naturalistinen, yhteiskunnallinen romaani vuodelta 1877. Romaani kuvaa pariisilaista tyovaenluokkaa. Paahenkilo Gervaisen tyttaren elamaa seurataan Zolan menestysromaanissa "e;Nana"e;. -

Eletaan 1800-luvun puolivalia Unkarissa. Ylaluokka on turmioitunutta: Juhana Karpathi on "e;nabob"e;, pohatta, joka elaa hurjaa elamaa. Veljenpoika Bela pistaa viela paremmaksi ja tuhlaa rahansa ulkomailla. Pieni osa ylaluokasta haaveilee paremmasta yhteiskunnasta, jossa sivistys kuuluu muillekin kuin ylaluokalle. He toivovat Unkariin edistysta niin henkisella kuin aineellisella tasolla.Mor Jokain "e;Unkarilainen Nabob"e; on vahva yhteiskunnallinen romaani, joka kritisoi unkarilaista 1800-luvun ylaluokkaa ja sen elamantapoja. Teos on unkarilainen klassikko.-

Eletään 1870-lukua. Nuori Jinnie Howlett elää kurjaa elämää köyhäintalossa. Hän ei voi uskoa onneaan, kun hänelle tarjotaan piian paikkaa lammasfarmilta. Pian kaunis Jinnie saa huomiota yllättävältä taholta."Jinnie, läkkisepän tytär" on Catherine Cooksonin vuonna 1994 julkaistu romaani. Romanttisessa teoksessa käsitellään myös englantilaista luokkayhteiskuntaa, kuten monissa muissakin Cooksonin romaaneissa.Catherine Cookson (1906–1998) oli englantilainen kirjailija. Hän julkaisi uransa aikana miltei sata romaania. Hänen ensimmäinen romaaninsa "Katie – kaidan tien kulkija" julkaistiin vuonna 1950. Cooksonin romanttisia kirjoja on myyty yli 100 miljoonaa kappaletta. Kirjoja on käännetty yli 20 kielelle. Cooksonilla itsellään oli työläistausta. Hänen historiallisissa rakkausromaaneissaan ei kuvata ylhäisöä, vaan sankarittarilla on yleensä vaatimaton tausta. Hahmot kuitenkin taistelevat paremman elämän puolesta.

Korpungen och jag är en samling med några av kvinnorättskämpen Elin Wägners mest populära noveller, krönikor och kåserier. Dessa "spaltbitar", som författaren själv kallade dem, publicerades ursprungligen under pseudonymen Devinez i veckotidningen Tidevarvet, som Wägner själv var redaktör för mellan år 1924 och 1927. Texterna är intelligenta och insiktsfulla betraktelser av livet under tiden mellan de två världskrigen. De behandlar både stort och smått: politik och pacifism, kultur och feminism – människan i allmänhet, och kvinnan i synnerhet.Elin Wägner (1882 – 1949), född i Lund, var journalist, författare och samhällsdebattör samt en av frontfigurerna för den svenska kvinnorättsrörelsen. Under sin livstid skrev hon både noveller, romaner och tidningsartiklar om tidens stora frågor, bland annat fred och feminism. År 1944 blev hon som andra kvinna efter Selma Lagerlöf invald i Svenska Akademien, och mellan åren 1937 och 1949 var hon ledamot i Samfundet De Nio.

I "Hjemstavnsbilleder fra Bornholm" skildrer forfatter Fridtjof Bon med både alvor og lune de helt særlige udfordringer og vilkår, som datidens immigranter fra Sverige havde, når de flyttede til Bornholm.Fridtjof Bon flyttede selv til øen i 1880'erne og blev en kendt skikkelse i lokalmiljøet.Fridtjof Bon (1866-1929) var en dansk forfatter og skoleinspektør. Han havde et stort socialt engagement, som blandt andet var blevet vagt gennem virket som kommunelærer og i ungdommen, hvor faren døde tidligt, og familien havnede i fattigdom. I hans bøger møder man samtidens småborgere og underklasseeksistenser i byen København, såvel som i landets små landsbyer, blandt andet på Bornholm.

Midt i hede diskussioner om indvandrere og arbejdsmarkedet rejser spørgsmålet sig: Hvad med indvandrerbørnene? Hvad gør vi ved de børn, der ikke selv har valgt at komme til Danmark og ikke har indflydelse på, om de skal blive eller rejse hjem? Hvordan kan vi som samfund sørge for, at disse børn ikke bliver tabt?Med rapporten "Fremmed – for hvem?" (1980) graver kultursociologen Birgitte Rahbek sig ned i en ambitiøs undersøgelse af børns vilkår som migranter. Hvordan bør man tilrettelægge deres undervisning og hvordan forholder man sig som system og skole til indvandrerbørnenes sprogligt-psykologiske vilkår? Rapporten forholder sig til tal og statistikker fra årene 1975-1979.Birgitte Rahbek (f.1944) er uddannet korrespondent, ph.d i pædagogik og kultursociolog med særlig interesse for Mellemøsten. I 23 år var hun ansat på DRs kultur- og samfundsafdeling og på P1 og har siden arbejdet som formidler, konsulent og som psykoterapeut med speciale i konfliktløsning.

En syg ung kvinde udsættes pludselig for den yderst svære prøvelse at skulle finde en ny mor til sit barn. Spørgsmålet plager hende dag og nat:Hvem skal træde i mit sted, hvis jeg efterhånden bliver så syg, at jeg ikke længere har kræfter til at give mit barn den ømhed og omsorg, det behøver? En dag træffer hun sit valg, og det er et valg, der forbløffer alle, hun kender.Erling Poulsen (1919-1995) var en dansk forfatter til populærlitteratur, der blandt andet - og i særdeleshed - blev udgivet som føljetoner i ugebladet. Poulsen var blandt andet med til at skrive de historier, der efter sigende var med til at styrke salget af Familie Journalen i 1960'erne og 1970'erne. Han skrev disse under flere forskellige pseudonymer, deriblandt Bodil Forsberg og Else-Marie Nohr.