Social discrimination and social justice

"Himlen är blå och luften klar som is, när två flygplan med kort tids mellanrum brakar in i World Trade Centers tvillingtorn i New York. Medan flera miljoner bara passivt kan se på, inleds 102 minuters överlevnadskamp för människorna inne i de båda dödsfällorna."I "Massaker och terror" skildras några av historiens värsta fall. Här beskrivs attacken mot World Trade Centers tvillingtorn i New York, massakern vid OS i München 1972, terrorattacken i Mekka 1979, Usama bin Laden och Mohamed Attas liv och den man som under två decennier var världens mest fruktade terrorist - Carlos."Allt om Historia" tar med dig på en halsbrytande resa till svunna tider, så att du kan njuta av historiens största händelser. Följ med tillbaka i tiden – tillbaka till andra världskrigets frontlinjer, vikingarnas räder och egypternas gudsdyrkan. "Allt om Historia" är för dig som vill veta mer om spännande och dramatiska händelser i det förflutna.

Gunnar ja hanen 16-vuotias tyttarensa Liv elavat eristaytynytta, mutta onnellista elamaa vuorilla. Isa ja tytar ovat toistensa vastakohdat: Gunnar on hieman jorottava siina missa tytar Liv on elamaa taynna. Paivat tayttyvat toista ja raamatun lukemisesta. Eraana myrskyisena iltana talon pihaan saapuu tumma ja mystinen Aslak, joka pyytaa majapaikkaa - ja Aslakin saapumisen jalkeen mikaan ei ole Gunnarin ja Livin elamassa enaa ennallaan.Kristofer Jansonin "e;Liv"e; on symbolistinen teos luopumisesta, rakkaudesta ja anteeksiannosta. Teos kasittelee myos monikulttuurisuutta ajalleen poikkeuksellisen kauniilla tavalla. -

Gerda kuuntelee, miten hanen isansa puhuu Gerdan veljen opinnoista. Gerda nousee ja poistuu huoneesta. Han on kateellinen veljelleen Rudolfille, joka saa opiskella. Gerda on teravapaisempi kuin Rudolf, mutta silla ei ole valia. Gerdan tehtava on menna naimisiin ja tulla mahdollisimman hyvaksi vaimoksi ja kodin hengettareksi. Nuori nainen ei halua kuitenkaan alistua kohtaloonsa.Hanna Ongelinin vuonna 1881 julkaistu "e;Ennen ja nykyaan 1"e; on vahva romaani naisten oikeuksista ja asemasta. -

Efter Japans angrepp på Pearl Harbor i december 1941 sätts 120.000 amerikanska medborgare med japanska rötter bakom taggtråd. Officiellt beror interneringen på att japanerna tros kunna spionera för Japan inför en kommande invasion av USA, men i själva verket bottnar beslutet i rasism.Fördomsfulla rasteorier ligger även bakom andra brott, då krigets makthavare begår övergrepp mot grupper som uppfattas som undermänniskor. Läkare i Tredje rikets koncentrationsläger utnyttjar fångar för grymma försök, barn med funktionsnedsättningar dödas systematiskt, och miljoner invånare i länderna i öst blir slavar i Tyskland.Del 17 i serien "En värld i krig" belyser förbrytelser, varav flera förbises under efterkrigstidens uppgörelser."Allt om Historia" tar med dig på en halsbrytande resa till svunna tider, så att du kan njuta av historiens största händelser. Följ med tillbaka i tiden – tillbaka till andra världskrigets frontlinjer, vikingarnas räder och egypternas gudsdyrkan. "Allt om Historia" är för dig som vill veta mer om spännande och dramatiska händelser i det förflutna.

Koyhan perheen tytar Kaarina paasee piiaksi herraskaistaloon. Talon vieressa on viela hienompi talo: Kovalan kartano. Kovalan nuorin poika Matti huomaa pihalla kayskentelevan Kaarinan, ja pikkuhiljaa nuoret rakastuvat toisiinsa.Matin isa ei kuitenkaan hyvaksy Kaarinan ja Matin suhdetta - ja epatoivoinen nuoripari tekee traagisen paatoksen. "e;Rakkauden suurin uhri"e; on Pietari Paivarinnan vuonna 1886 julkaistu kertomus luokkaeroista ja rakkaudesta. "e;Elaman havainnoita VI"e; sisaltaa lisaksi kertomukset "e;Sortumus"e; ja "e;Olkkos-Kaisa"e;. "e;Elaman havainnoita"e; on Paivarinnan kymmenosainen sarja, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuosina 1880-1889. Sarjan osat kuvaavat tavallisen kansan elamaa Pohjanmaalla.-

Michel Abdollahi ist ein echter „Hamburger Jung" – so dachte er jedenfalls von sich. Bis die AfD in den Bundestag einzog und die gesellschaftliche Debatte radikal veränderte. Nach jedem Auftritt, jeder Äußerung bekommt er Hassmails und Morddrohungen. Man will ihn „vergewaltigen" und „in die Gaskammer schicken". Fremde Menschen beschimpfen ihn auf der Straße. Der engagierte und humorvolle „deutsche Michel" hat stellvertretend für Millionen Deutsche mit ausländischen Wurzel aufgeschrieben, was dieses neue Deutschland mit ihm macht.„Der Gentleman-Journalist" - Anja Reschke, Panorama„Abdollahi bringt das Herumgeeier auf den Punkt, in das viele Deutschen geraten, wenn sie versuchen zu begreifen, dass das Land in dem sie leben, sich geändert hat, und weiter ändern wird und muss." - Süddeutsche ZeitungMichel Abdollahi, geb.1981 in Teheran, siedelte 1986 mit seiner Familie nach Hamburg um. Er studierte Jura und Islamwissen- schaften. Seit 2000 ist er in der Poetry-Slam-Szene aktiv, wo er inzwischen als „Koryphäe" (taz) gilt. Er erhielt den Deutschen Fernsehpreis und den Gustaf-Gründgens-Preis.

Antisemitismi oli nousussa 1800-luvun lopun Ranskassa, kuten monessa muussakin Euroopan maassa. Kirjailija Emile Zola paatti ryhtya vastataistoon ja kirjoitti "e;Juutalaisten puolustukseksi"e; -nimisen lentokirjan vuonna 1898. Kirja oli suunnattu ensisijaisesti katolisia antisemiitteja vastaan. "e;Juutalaisten puolustukseksi"e; kuvaa osuvasti asioita, jotka osaltaan johtivat kolmekymmenta vuotta myohemmin juutalaisten joukkotuhoon. Zolan sanat ovat ajankohtaista luettavaa myos taman paivan Euroopassa, jossa nationalismi on jalleen nostanut paataan."e;Jos tama on siis niin, niin minkatahden emme sitten palaisi takaisin metsan syvyyksiin ja ryhtyisi uudelleen raakalaissotaan yhden rodun puolelta toista vastaan! Alkakaamme syoda toinen toisiamme sen tahden, ettemme samalla tavalla huuda, sen tahden, etta naapurimme tukka ei kasva samoin kuin meidan."e;-

Jaana Rönty on nuori tyttö syvältä maaseudulta, Kuhmon Lentualta. Kun Jaana muuttaa Helsinkiin piikomaan, odotukset ovat korkealla. Elämä suuressa kaupungissa ei kuitenkaan ole niin hienoa kuin olisi voinut kuvitella – ja Jaana joutuu huomaamaan, ettei piikatytöllä ole kovin paljon ihmisarvoa. Eino Leinon "Jaana Rönty" kuvaa yhteiskunnan sosiaalista jakautumista ja sosiaalidemokratian aatteen nousua 1900-luvun alun Suomessa. Teos toi Leinolle Valtion kirjallisuuspalkinnon.Eino Leino (1878–1926) oli suomalainen kirjailija, runoilija ja lehtimies. Hän oli yksi merkittävimpiä suomalaisia 1800- ja 1900-luvun vaihteen kirjailijoita. Hänen runoillaan on edelleen vankka suosio. Vuosien saatossa moni säveltäjä on inspiroitunut Leinon runoista: runoja on säveltänyt musiikiksi niin Erkki Melartin, Jean Sibelius kuin Kaj Chydenius. Leinolle on pystytetty patsas Esplanadin puistoon Helsinkiin.

Ebba Bering og hendes venner er netop blevet studenter. De fejrer det med punch og dans. De skåler for hinanden, griner sammen, nogle kysser, andre drikker. Ebba ved, at tiderne er anderledes i dag for kvinder. Det er ikke længere en selvfølge, at man gifter sig som ganske ung og bliver hjemmegående husmor. Samtidig kan hun ikke løbe fra, at det stadig er nemmere for mænd at komme frem i verden, og at hendes videre studietid vil rumme flere kampe end hendes mandlige venners.Aase Hansen (1893-1981) var en dansk forfatter, oversætter, lærer og litterær konsulent. Hun blev uddannet cand.mag. i dansk, engelsk og tysk og arbejdede i en periode som folkeskolelærer og gymnasielærer. Aase Hansen debuterede som forfatter i 1929 med romanen "Ebba Berings studentertid", og siden blev det til en perlerække af populære og anmelderroste romaner. I løbet af sit liv modtog Aase Hansen en lang række legater og priser heriblandt Herman Bangs Mindelegat og produktionspræmier fra Statens Kunstfond.

Pohjolan poliisi kertoo -sarja peilaa poliisin ja rikoksentekijoiden todellisuutta. Toimituksen tavoitteena on valittaa tosi kuva rikollisuudesta - seka vakavimpien ja luotaantyontavien rikosten etta tiettyjen vahapatoisempien tapahtumien, jotka muuten olisivat unohtuneet tilastoihin. Kuten aina, artikkelimme kertojina ovat kokeneet ja patevat poliisit ja lainvalvojat, jotka ovat useimmissa tapauksissa vaikuttaneet siihen, etta tapaukset on ratkaistu.Pohjolan poliisi kertoo -sarjassa poliisit kertovat itse huomiota herattavimmista, jarkyttavimmista ja vaikeimmista rikostapauksistaan.

Pohjolan poliisi kertoo -sarja peilaa poliisin ja rikoksentekijoiden todellisuutta. Toimituksen tavoitteena on valittaa tosi kuva rikollisuudesta - seka vakavimpien ja luotaantyontavien rikosten etta tiettyjen vahapatoisempien tapahtumien, jotka muuten olisivat unohtuneet tilastoihin. Kuten aina, artikkelimme kertojina ovat kokeneet ja patevat poliisit ja lainvalvojat, jotka ovat useimmissa tapauksissa vaikuttaneet siihen, etta tapaukset on ratkaistu.Pohjolan poliisi kertoo -sarjassa poliisit kertovat itse huomiota herattavimmista, jarkyttavimmista ja vaikeimmista rikostapauksistaan.

Pohjolan poliisi kertoo -sarja peilaa poliisin ja rikoksentekijoiden todellisuutta. Toimituksen tavoitteena on valittaa tosi kuva rikollisuudesta - seka vakavimpien ja luotaantyontavien rikosten etta tiettyjen vahapatoisempien tapahtumien, jotka muuten olisivat unohtuneet tilastoihin. Kuten aina, artikkelimme kertojina ovat kokeneet ja patevat poliisit ja lainvalvojat, jotka ovat useimmissa tapauksissa vaikuttaneet siihen, etta tapaukset on ratkaistu.Pohjolan poliisi kertoo -sarjassa poliisit kertovat itse huomiota herattavimmista, jarkyttavimmista ja vaikeimmista rikostapauksistaan.

Pohjolan poliisi kertoo -sarja peilaa poliisin ja rikoksentekijoiden todellisuutta. Toimituksen tavoitteena on valittaa tosi kuva rikollisuudesta - seka vakavimpien ja luotaantyontavien rikosten etta tiettyjen vahapatoisempien tapahtumien, jotka muuten olisivat unohtuneet tilastoihin. Kuten aina, artikkelimme kertojina ovat kokeneet ja patevat poliisit ja lainvalvojat, jotka ovat useimmissa tapauksissa vaikuttaneet siihen, etta tapaukset on ratkaistu.Pohjolan poliisi kertoo -sarjassa poliisit kertovat itse huomiota herattavimmista, jarkyttavimmista ja vaikeimmista rikostapauksistaan.

Pohjolan poliisi kertoo -sarja peilaa poliisin ja rikoksentekijoiden todellisuutta. Toimituksen tavoitteena on valittaa tosi kuva rikollisuudesta - seka vakavimpien ja luotaantyontavien rikosten etta tiettyjen vahapatoisempien tapahtumien, jotka muuten olisivat unohtuneet tilastoihin. Kuten aina, artikkelimme kertojina ovat kokeneet ja patevat poliisit ja lainvalvojat, jotka ovat useimmissa tapauksissa vaikuttaneet siihen, etta tapaukset on ratkaistu.Pohjolan poliisi kertoo -sarjassa poliisit kertovat itse huomiota herattavimmista, jarkyttavimmista ja vaikeimmista rikostapauksistaan.

Hannah Arendt vidste, hvad det vil sige at flygte. I 1933 tog hun, som mange andre tyske jøder, flugten fra det nazistiske Tyskland gennem Europa og til New York. Her brugte hun resten af sit liv på at tænke og skrive – ikke mindst om flygtninge, statsløshed og rettigheder. I denne bog samles tre af Arendts vigtigste flygtningetekster.Hannah Arendts personlige fortælling om at være flygtning er så stærk, at den bliver tidsløs. Og hendes intellektuelle refleksioner over de statsløses udsathed i en verden, hvor retten til at have rettigheder ikke er knyttet til at være menneske, men til at være borger i en stat, er kun blevet mere relevante med vor tids flygtningekrise.
Forord af Thomas Gammeltoft-Hansen, research director på the Raoul Wallenberg Institute of Human Rights and Humanitarian Law.


"I tre fantastiske tekster om flygtninge viser den tyskamerikanske filosof elementer af tankeverdenen i al dens operative kraft og bitterhed."♥♥♥♥♥♥ 
– Politiken★★★★★ – Kristeligt Dagblad

"Tankevækker. Hannah Arendts essays fra 1940'erne om flygtningeidentitet sætter nutiden i historisk perspektiv." – Weekendavisen"Den essaysamling, som Informations forlag har udgivet om det at være flygtning bør stå - og læses - på enhver samfundsfagslærers hylde" - Samfundsfagsnyt
Hannah Arendt (1906-1975) var politisk tænker. Hun blev født i Tyskland, døde i USA og skrev i mellemtiden bl.a. bøgerne Menneskets vilkår, Eichmann i Jerusalem og Om revolution.

Setä Tuomon tupa on tarina keski-ikäisestä orjasta Tuomosta, jonka tämän isäntä, kentuckylainen maanviljelijä, aikoo myydä maksaakseen velkansa. Näin Tuomo joutuu eroon vaimostaan ja lapsestaan, kun hänet myydään orjamarkkinoilla ja lähetetään pois. Tuomo matkaa jokilautalla pitkin suurta Mississippi-jokea ja päätyy dramaattisen matkansa päätteeksi pahantahtoisen maanomistajan Simon Legreen palvelukseen. Tuomolle matkasta muodostuu sisäinen, hengellinen matka. Lukukokemuksena tarina on väistämättömän sydäntäsärkevä. Orjuuden epäinhimilliset julmuudet sekä mustien amerikkalaisten kauhistuttavat olot saivat Harriet Beecher Stowen kirjoittamaan ensimmäisen romaaninsa orjien elämästä 1800-luvun puolivälin Yhdysvalloissa. Kirjasta tuli suurmenestys erityisesti sen vahvan vapauden ja humaaniuden viestin vuoksi. Ilmestymisvuonnaan tarina julkaistiin jatkokertomuksena eräässä sanomalehdessä, minkä jälkeen teosta on painettu yli 300 000 kappaletta. Tultuaan tunnetuksi Pohjois-Amerikassa ja Iso-Britanniassa tarina on myöhemmin tavoittanut miljoonia ihmisiä ympäri maailman. Teoksen on nähty olleen merkittävä tekijä myös taistelussa orjuuden poistamiseksi.Harriet Beecher Stowe (1811–1896) oli kirjailija ja orjuuden vastustaja. Stowe oli lähtöisin tunnetusta, uskonnollisesta perheestä Connecticutista. Hän kirjoitti urallaan yli 30 teosta, joista tunnetuimmaksi nousi Setä Tuomon tupa. Jopa Yhdysvaltain silloinen presidentti Lincoln tokaisi tavattuaan Stowen: "Te siis olette se pieni nainen, joka kirjoitti tämän suuren sodan aiheuttaneen kirjan." Stowe kuoli sairastuttuaan dementiaan 85-vuotiaana Hartfordissa, Connecticutissa.

Den store opdagelsesrejsende Peter Freuchen tager dig med på en rejse til en anden tid, et andet sted. Set med høvdingen Larions øjne får vi beretningen om striden i begyndelsen af 1800-tallet mellem den indfødte indianske befolkning i Alaska og de russiske og engelske pelshandlere. Freuchens store viden om emnet giver vægt og tyngde til dette evigt aktuelle imperialistiske emne. Peter Freuchen (1886-1957). Dansk forfatter og journalist. Skrev især om sine mange ekspeditioner som opdagelsesrejsende, blandt andet sammen med Knud Rasmussen, med hvem han i 1910 etablerede en udforskningsstation i Thule. Peter Freuchens ekspeditioner gik som oftest til de hårdføre og endnu uudforskede arktiske områder, men i 1935 besøgte han tillige Afrika. Hans forfatterskab er bredt og strækker sig fra rejseskildringer til romaner og selvbiografiske værker – gennemsyret af stor passion.

Pia og Marie har været veninder i mange år. De tager på telttur sammen og Pia forelsker sig i Hamid, som hun møder på stranden. Forelskelsen er ikke populær, hverken hos veninden eller Pias far. Der er alt for mange fordomme. Men der er et lille håb for de to unge.Målgruppe:Unge og voksne tosprogede, læsesvage børn og unge i folkeskolen samt voksne læsesvage.