1918 (Finnish Civil War period)

Helsingissä eletään sisällissodan aikaa. Hämärät hahmot yllättävät yksityisetsivä Haukan tämän omassa asunnossaan. Haukka saa kuulla, että paikalliselta rosvopäälliköltä on vohkittu kokonainen asevarasto. Kadonneiden venäläisten kiväärien jäljittäminen ei ole helppo tehtävä taitavallekaan yksityisetsivälle. Ei varsinkaan, kun Haukkaa pidetään valkolahtarien vakoilevana silmänä, ja häntä vahdataan joka kulman takaa silmä kovana.Haukka ryhtyy kuitenkin selvittämään varkautta. Onko kyseessä yksittäistapaus? Vai liittyykö se käynnissä oleviin konflikteihin? Liittyykö tapaukseen punakaartin päällikön tytär, Maisu?Lauri Sauramon vauhdikas salapoliisikertomus on ainutlaatuinen aikalaiskatsaus sisällissodan tapahtumiin dekkarinäkökulmasta.

Elina paatyi nuorena naimisiin torpallisen miehen kanssa. Seka mies etta heidan lapsensa olivat sairaita, kuolema korjasi heidat kaikki. Leskeksi jaanyt Elina jai yksin hoitamaan torppaa ja oletti elamansa jatkuvan nain hautaan saakka.Seuraavana kesana Elina ihastuu kuitenkin maalariin, Juhaan, joka tuli kylaan toihin. Kaikki pitajan nuoret tyttoset pitavat Juhasta, niin hurmaava ja komea han on. Mutta Juhaa kiinnostaa vain torppaa hoitava leski Elina. Kirkonkylalla jarjestetaan tanssit, joiden aikana alkaa parin yhteinen tarina. Elinan onni kaantyy jalleen, kun maalari lahtee punakaartiin sotilaaksi."e;Maalarin vaimo"e; on yksi kokoelman sisallissodan aikaan sijoittuvista novelleista. Ilma Virtalan aidonoloiset henkilohahmot kuvaavat ajalleen tyypillisia ihmiskohtaloita.-

Pappi pitaa jumalanpalvelusta Oulun tuomiokirkossa. Han johtaa rukouksia ja laulaa virsia seurakuntalaistensa kanssa. Tamanpaivaiset virret lauletaan kuitenkin erityista tarkoitusta varten. Papilla on sotilaan vermeet yllaan. Kirkon penkeilla istuu vapaaehtoisia valkoisten sotilaita matkalla taistelemaan punaisten luomaa uhkaa vastaan.Alkaa pitka matka Oulusta kohti etelaa, kohti punaisten valloittamaa Suomea. Joukon edesottamuksia seuraa kenttapappi, jonka aatoksia ja tuntemuksia tarina kuvaa koskettavasti ja todentuntuisesti.Tykkien virsi on karu katsaus kirkonmiehen velvollisuuksiin sotarintamalla.-

Kun sisallissota loppuu, ei taistelu viela ole ohi. Monenlaiset haavat jaavat auki, ja valkoiset sotilaat joutuvat kaymaan viela sisaista vapaussotaansa. Rauha sodasta ei takaa hengenrauhaa.Samassa sotasairaalassa makaa valkoisia ja punaisia yhta lailla. On punakaartilainen Jussi Tiilikka, talonpoika Vihtori Touru, runoilija Eero Pirkka, muiden muassa. Jokaisella heista on erilaisia sotamuistoja ja eri lahtokohdat taisteluun lahtemiseen, mutta sodan loputtua kaikki ovat paatyneet sairaalan petiin. Taistellessaan kuolemaa vastaan he myos sanailevat sodan vastakkaisella puolella olleiden kanssa.Vaan se ei valttamatta auta vammoista tokenemista. Taistelut on saatava loppuun, myos sotaa kayneiden mielissa.-

Vuoden 1918 sota riehuu. Mannerheim on sodan johtohahmoja, kun taas kirjailija Paavo Rintalan isoaidin elamassa tapahtuu sen takia suuria tragedioita. Tavallinen suomalainen nainen joutuu jarjestamaan elamanfilosofiaansa ja maailmankuvaansa uusiksi naiden traagisten tapahtumien keskella.Kun sota on ohi, taytyy Suomi rakentaa uudelleen. Kansa on yhtenaistettava. Marsalkka elaa ylhaisessa yksinaisyydessa, suomalaiset perheet nuolevat haavojaan.Alun perin vuonna 1961 ilmestynyt romaani on jatkoa teokselle Mummoni ja Mannerheim. Se seuraa Mannerheimin ja Rintalan isoaidin liikkeita aina talvisodan viimeisiin vuosiin saakka.-

Saman perheen veljekset ovat eri mielta maailmanmenosta. Hessu ei usko sodan syttyvan, ei ainakaan Suomessa. Eetu on tietoinen suurvaltojen politiikasta ja rajahdysherkasta ilmapiirista. Sota syttyy, oli miten oli.Nahkapeitturien linjalla kuvaa eri henkilohahmojen elamaa aina 1800-luvun lopusta jatkosodan paatepisteeseen. Suomen historian sodat ja niihin johtaneet tapahtumat kerrotaan tavallisten kansalaisten nakokulmasta. Keskiossa on kaksi sukua: Kumelat ja Harjulaiset. Molemmissa perheissa on sotilaita, upseereja, leskia, ja lapsia, on bolsevismin kannattajia ja aarioikeistolaisia.Paavo Rintalan alun perin vuonna 1976 ilmestynyt suurromaani on kuvaus tavallisten ihmisten elamasta sodan ja suurten historiallisten liikkeiden keskella.-

Paavo Rintalan suureepoksen toinen osa jatkaa tavallisten kansalaisten tarinoita siita, mihin ensimmainen osa lukijansa jatti. Talvisodan ihme on ohitse, mutta toinen maailmansota ei ole laantunut. Raha on tavallisella kansalla tiukilla, sotilaita surraan jokaisessa kirkonkylassa, poliittiset mielipiteet vellovat ihmisten mielissa ja heidan valillaan.Miten eletty arki vaikuttaa historiaan? Miten sodan traumaattiset tapahtumat valittyvat sukupuolelta toiselle? Miten tavalliset suomalaiset kuten Ake, Leo, Lilli, Paivi ja muut selviavat jokapaivaisesta elamastaan ja menetyksistaan?Nahkapeitturien linjalla on suurromaani Suomen historian sodista seka niiden syista ja seurauksista. -